Keskinäinen rakkaus ja yhteys uskovien kesken

Jonkin aikaa sitten Jumala antoi minulle sanan siitä, että Hän tulee palauttamaan kristittyjä apostoliseen alkuseurakuntamalliin siinä mielessä, että keskinäinen rakkaus sekä yhteys uskovien kesken kasvaa ja vahvistuu, ja tämän kautta myös herätys vahvistuu ja kasvaa. Nämä ovat jo voimistuneet, ja ne yhä tulevat voimistumaan pian.

Uskon, että Jeesuksen rukous oli avain tähän asiaan. Tarvitsemme toinen toisemme tukea ja rohkaisua. Jeesus rukoili, että uskovat olisivat yhtä, jotta maailma näkisi meidän olevan yhtä ja ymmärtäisivät, että Isä ja Poika ovat yhtä ja Isä rakastaa sitä kenelle on Pojan ilmoittanut.

Mutta tämä ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee rakastaa toisiamme itsensä kieltävällä rakkaudella, jotta näin voisi tapahtua. Meidän tulee murtua, tehdä parannusta ja etsiä Jumalan valtakuntaa kaikessa. Meidän tulee keskittää katseemme itsemme sijasta Jeesuksen ristiin ja sitä kautta toisiin. Jos tuijotamme omaa napaamme, niin juoksemme väärään suuntaan.

Jaak. 2: 8

"Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;"

Gal. 5: 14

"Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."

2 Piet. 1: 5 - 8

"niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä,
ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta,
jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa."

Epäjärjestys seurakunnassa

Paavali neuvoo kirjeissään, millaisen järjestyksen tulisi olla seurakunnassa. Jumala on rauhan, eikä epäjärjestyksen Jumala. Nykyään monissa eri seurakunnissa vallitsee epäjärjestys. Kokoukset ovat ulkokultaisia ja viihteellisiä. Näin ei saa olla, vaan seurakuntien tulee palata alkuperäiseen ja apostoliseen järjestykseen pitäytyen Sanaan niinkuin se on meille ilmoitettu.

Toivo - Sielumme ankkuri

On hetkiä, kun ahdistaa. On hetkiä, kun näyttää siltä, ettei ole ulospääsyä. Kuitenkin Raamattu sanoo, että kaikki on mahdollista sille, joka uskoo, aivan kaikki. Asioista löytyy siis ulospääsy, vaikka näyttäisi toivottomalta.

Jumalani on toivon Jumala. Hän tuo rauhan eikä jätä pulaan. Toivo on ikäänkuin sielun ankkuri, joka ulottuu esiripun tuolle puolen. Toivo ei saata häpeään.

Room. 5: 5

"mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu."

Elämä tässä ajassa

Jeesus sanoi, että joka ei vihaa elämäänsä tässä ajassa, ei voi olla Hänelle sovelias. Missä meidän aarteemme ovat? Onko katseemme kiinni siihen, mitä on alhaalla maan päällä, vai siihen, mikä tulee ylhäältä? Raamattu sanoo, että siellä missä on meidän aarteemme, siellä on myös meidän sydämemme.

Matt. 6. 21

"Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi."

Kutsu suruasi rakkaudeksi

Kun katson menneisiin vuosiin, niihin hetkiin, jolloin jouduin elämään erossa Jumalasta, niin huomaan, ettei mikään silloin elämässäni ollut aitoa. Se oli tyhjää, saatoin tehdä mitä tahansa tehdäkseni itseni onnelliseksi kuitenkaan onnea löytämättä. Yksi asia kuitenkin oli, nimittäin suru. Suru siitä, että asiat näyttivät aina epäonnistuvan ja menevän väärinpäin. Kerran näin erään kirjan kannessa tekstin: "Kutsu suruasi rakkaudeksi"

Tämä suru oli aitoa ja syvää. Minä uskon, että se oli Jumalan surua minun puolestani. Jumala oli siinä vierellä koko ajan ja tunsi ne haavat joita minuun oli lyöty. Hän kutsui: Lähde seuraamaan minua.

Kun viimein vastasin eräänä päivänä tuohon kutsuun, uskoin sydämessäni, että Jumala on Pojan kuolleista herättänyt ja suullani tunnustin Jeesuksen Herraksi, niin elämäni muuttui. Jumala osti minut omaksensa ja lunasti perheeseensä, minä vapauduin. Jeesus olikin ollut siinä vierellä aina.

Psl. 34: 19

"Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli."

Tämän kansan sydän

Jonkin aikaa sitten näin unen. Unessa olin luterilaisen kirkon messussa. Olin hyvin hämmentynyt, katsoin ikäänkuin sivusta, kuinka ihmiset nauroivat iloisesti ja hilpeänä, heitä hypytettiin penkeissään edestakaisin ja he lauloivat virsejä. Itse en ollut läsnä, vaikka paikalla olinkin. Tuntui, että jotain tärkeää puuttuu. Kuulin ikäänkuin kehoituksen: "Mene sanomaan, tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä ovat kaukana minusta." Sanatarkkaan en muista mitä sanottiin, mutta koin, että minua siihen kehoitettiin. Herättyäni uskoin Jumalan puhuvan minulle, en vain tiennyt, kuinka tuoda asia esille. Rukoilin Jumalalta viisautta asiaan ja uskon, että Hän on antanut rohkeuden vihdoin puhua asiasta.

Tuota tapahtuu muissakin, kuin luterilaisen kirkon piireissä. Ulkokultaisuutta on kaikkialla, ja hyvin harvaan jäävät ne, joilla on vilpitön asenne Jumalan edessä. Jeesus varoitti meitä ulkokultaisuudesta. Hän käski meitä kavahtamaan fariseusten hapatusta.

Matt. 23: 27 

"Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia; ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!"

Matt. 16: 6

"Ja Jeesus sanoi heille: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."



Me emme voi tulla Jumalan eteen väärällä asenteella. Me emme voi palvella Jumalaa ylpeällä ja katkeralla sydämellä. Me emme voi valehdella Jumalalle. Meidän tulee nöyrtyä ja etsiä Jumalaa kaikesta sydämestämme. Meidän tulee tavoitella rakkautta, pitäytyä Jumalan Sanaan ja muistaa, kuten alkuseurakunnan aikaan, että keskinäinen nöyryys, kunnioitus ja rakkaus on tärkeintä. Meidän tulee kääntyä Jumalan tykö kaikesta sydämestämme, niin saamme armon. Joka tunnustaa syntinsä ja hylkää ne, saa armon, mutta joka rikkomuksen salaa, joutuu turmioon. Jos sanomme, ettei meissä ole syntiä, niin eksytämme itsemme, emmekä tee totuutta.

Muistan kuinka teinivuosina ollessani eräässä nuortenillassa kerrottiin näystä, jonka eräs nainen oli saanut. Hän oli saanut näyn siitä, kun Jeesuksen paluu koitti, kaikki seurakuntalaiset eivät päässeet mukaan, sillä ovet suljettiin. Voi meitä, jos emme pitäydy Jumalan Sanaan sellaisena, kuin se on meille ilmoitettu!

Jes. 29: 13 - 14

"Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, koska heidän Jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä, sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja - kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa."

Matt. 24: 35

"Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa."

Rakkauden laki

Hebr. 8: 10

"Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani."

Raamattu kertoo meille, että Jumala on tehnyt kanssamme uuden liiton, sillä hän on pannut lakinsa meidän sydämiimme ja mieleemme. Lakia ei siis ole kumottu. Jeesus sanoi, ettei Hän tullut kumoamaan lakia, vaan täyttämään lain. Laki on täytetty yhdessä käskysanassa, siinä, että tulee rakastaa lähimmäistä kuin itseään. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa, sentähden rakkaus on lain täyttämys.

Room. 3: 31

"Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain."

Jumalan hyvyys vetää parannukseen

Jumala on hyvä! Hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa! Jos olemme uskottomia, pysyy Hän kuitenkin meille uskollisena, sillä itseään kieltää Hän ei saata. Jos teemme syntiä, puhuu omatunto meille siitä. Jumala on voimallinen nostamaan peitteen sydämestämme ja kuolleistakin herättämään. Hän vetää meitä hyvyydessänsä parannukseen.

2 Tim. 2: 13

"jos me olemme uskottomat, pysyy hän kuitenkin uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata."

Rukouksen voima

Eräs ystäväni oli nähnyt unen, jossa hänelle sanottiin: "Jos tietäisit rukouksessa olevan voiman, et tekisi mitään muuta, kuin rukoilisit." Tämä teki minuun vaikutuksen. Raamattu tuskin turhaan kehoittaa meitä uskovia rukoilemaan lakkaamatta. Kyseessä on vakava asia, sillä rukouksessa on suurempi voima, kuin itse voimme ymmärtää. Jumala on luvannut johdattaa meitä, kun kuljemme rukoillen.

Jaak. 5: 16

"Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras."

1 Tess. 5: 17

"Rukoilkaa lakkaamatta."

Varoitus "Toronto" eksytyksestä

Jumala on minulle antanut vahvasti sydämelleni tämän aiheen, kyseessä on Torontoherätys, jota suositaan vahvasti menestysteologisissa piireissä. Uskovat juoksevat ihmeiden perässä, jotka ovat kaukana Jumalasta, ja unohtavat, ettei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, vaan se on sisäisesti meissä.

Jumalan tulee muuttaa sydämiämme, murtaa meistä oma itsekkyytemme pois. Vaikka näissä ympyröissä on paljon ihan aidosti vilpittömiä uskovia, niin kuitenkin useat ylpistyvät ja kokevat oikeudekseen ansaita eri asioita, pitäisi ansaita maallisia siunauksia ja fyysistä terveyttä. Samalla kun nämä uskovat tuomitsevat näitä piirejä vältteleviä uskonnollisiksi, he itse yrittävät suorittaa ja ansaita siunauksia sekä fyysistä terveyttä ja jos näin ei käy, on huonompi uskova kuin toiset. Keskinäinen nöyryys, kunnioitus ja rakkaus unohtuvat tämän myötä, uskovat ylpistyvät ja kilpailevat toinen toistensa kanssa siitä, kuka on suurin.

Laitan tähän lopuksi myös muita tekstejä ja linkkejä


Kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta:

Luuk. 16: 19 - 25

"Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.
Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita
ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.
Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
Ja hän huusi sanoen: "Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja  jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'
Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa."


Linkki Petri Paavolan kirjoitukseen ja eräs profetia, joka koskee Torontoherätystä:


Richard Smith syövyttävä happopilvi:

"Torstaiaamuna 29.09.1994 juuri, kun olin aikeissa ryhtyä erinäisiin
tutkimustöihin, sain epätavallisen selkeän ja yksityiskohtaisen
näyn. Tätä päivää oli edeltänyt ajanjakso, jolloin olin raskautetuin
mielin vuodattanut sydäntäni rukouksissa seurakunnan tilan tähden
Jeesukselle, taivaalliselle asianajajallemme. Näin suoraan edessäni
suuren, mustan ja sykkivän pilven, joka kantoi mukanaan paljon nokea ja muita saasteita. Sen rikinkatkuinen löyhkä paljasti, että kyseessä ei ollut mikään luonnollinen pilvi vaan juuri senkaltainen syövyttävä `happopilvi', joka syntyy kemiallisen laitoksen tai öljynjalostamon räjähdyksestä. Oman liikevoimansa kuljettamana tämä happopilvi nopeasti suuntasi kulkunsa kohti vedetöntä erämaatasankoa, joka sijaitsi muutaman kallioisen vuoren alapuolella. Tasankoa täytti monenlaiset kansantyypit, joiden ymmärsin edustavan Englannin kristittyä väestönosaa. Useimmat olivat tavanomaista valkoista anglo-saksista väestöä, mutta joukossa oli myös eri etnisten vähemmistöjenkin edustajia. He kuvastivat Englannin siirtolaisväestöä."


Linkki: http://www.kotipetripaavola.com/nakylopunajaneksytyksesta.html#1


David Herzog on eksyttäjä:

http://www.kotipetripaavola.com/davidherzog.html

http://patmos.studio24.fi/media/david_herzog_ja_kirkkauden_invaasio_raamatun_valossa/2644#.U58-t40S1RM.facebook


Oma profetiani, jonka sain viime kesänä:

"Viimeisinä päivinä on oleva valheprofeettoja, jotka oman korvasyyhynsä mukaan haalivat itsellensä kuulijoita. Maailmassa on oleva väkevä eksytys, joka eksyttää, jos mahdollista, valitutkin seuraamasta Jeesusta Kristusta. He saattavat teoillaan luulla kirkastavansa Jumalaa, vaikka heidän sydämensä ovat kaukana Jumalasta. Kuitenkin Jumala vielä kuulee heitä ja armahtaa, jos he tekevät parannuksen.

On olemassa monia ääripäitä, jotka eksyttävät Jumalasta. Yksi niistä on valhe, joka saa ihmiset rakastumaan maallisiin siunauksiin enemmän kuin Jumalaan. Nämä ihmiset juoksevat ihmeiden perässä, jotka eivät ole Jumalasta. Tämä eksytys saa heidät karttamaan sitä, mikä on Raamatullista, ja heidät, jotka haluavat pitäytyä Jumalan Sanaan, he leimaavat uskonnollisiksi. On myös olemassa toinen ääripää, joka saa ihmiset suorituksellisiin siteisiin. Tämä saa ihmiset uskomaan, että he voisivat omilla teoillansa lepyyttää Jumalan. 

Kyseessä on antikristillinen henkivalta, ja se voi saada uskovat eksymään hyvin pahasti. Ainoa asia, mikä voi auttaa, on se, että seurakunnat tekevät parannuksen, kääntyvät täysin Jumalan puoleen, eivätkä jätä pois yhtäkään niistä käskyistä, joita on Raamatussa opetettu. Ne, jotka opettavat Sanaa, ja luulevat olevansa täydellisiä omassa ulkokultaisuudessaan, vaikka samalla heillä olisi malka omassa silmässään, saavat sitä kovemman tuomion, kun väärin Sanaa opettavat.

Tehköön itse kukin parannuksen omantuntonsa, sekä muiden tähden, niin monia, ehkä jopa miljoonia voi tulla löytämään totuuden ja ottamaan kasteen Jeesukseen Kristukseen ja vielä pelastua"


1 Kor. 6: 9 - 10

"Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat, eikä miehimykset,
eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa."

Jumalan Sana

Ajattelin ottaa esille aiheen, koska on nykyään hyvin yleistä, että Jumalan Sanaa vääristellään, kun ei tunneta kirjoituksia eikä Jumalan voimaa. Ihmiset opettavat Raamattua oman ymmärryksensä pohjalta, vaikka Raamattu varoittaa nojaamasta omaan ymmärrykseen. On paljon kirjaviisaita, jotka tulkitsevat Raamattua oman mukavuudenhalun mukaan. He julistavat Kristusta kateudesta ja epäpuhtaalla mielellä, sellainen olen myös itse ollut, mutta halusin tehdä parannuksen.

Jos haluamme oppia ymmärtämään Jumalan Sanaa, niin meidän tulee olla kuuliaisia ja pitää Jeesuksen antamat käskyt. Kun olemme uskollisia, niin silloin Jumala rakkaudessaan puhuu meille ja avaa Sanaansa. Sillä ei ole uskon kannalta mitään merkitystä, kuinka paljon tiedät, sillä tietomme on vajavaista, tieto paisuttaa, mutta Rakkaus rakentaa. Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. Jumalan Sana on sama eilen, tänään ja tulevaisuudessa, se ei ole muuttunut, eikä tule muuttumaan. Jeesus sanoi, ettei Hän tullut lakia kumoamaan, vaan täyttämään lain.

Matt. 5: 19

"Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa."

Matt. 5: 18

"Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut."

Rakkauden kautta vaikuttava usko

Raamattu kertoo, että usko saa meissä aikaan hyviä tekoja. Jokainen puu tunnetaan hedelmistään. Ei voi hyvä puu tehdä huonoa, eikä huono puu tehdä hyviä hedelmiä. Emme voi mutkitella kahdella eri tiellä ja samalla päästä osallisiksi Jumalan siunauksista. Raamattu sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut. Jumalan rakkaus vaikuttaa meissä uskoa, ja hyvät teot tulevat uskon kautta. Hyvillä teoilla ei ansaita uskoa, sillä se on lahjaa ja armoa. Voimme sanoa helposti tuntevamme Hänet, vaikka emme olisi kuuliaisia. Johanneksen kirjeessä sanotaan, että joka väittää tuntevansa Jumalan, mutta ei pidä Hänen käskyjään, se on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Kun antaudumme kokonaan Jumalalle, niin Hän saa meissä aikaan hyviä hedelmiä, rakkauden kautta vaikuttavaa uskoa.

1 Joh. 2: 4

"Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä."

Jaak. 2: 26 

"Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut."

Luuk. 6: 44

"sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta."

Nainen ja alabasteripullo

Luuk. 7: 37 - 38

"Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta
ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella."


Tämä kertomus on koskettanut erittäin paljon. Nainen oli syntinen, mutta ymmärsi, ettei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin luovuttaa kaikki Jeesukselle. Hän otti kalliin alabaster -voidepullon ja voiteli sillä Jeesuksen. Hänellä ei ollut mitään ja hän silti luovutti kaikkensa Jeesukselle, vaikka olisi voinut saada paljon rahaa ihmisiltä. Jeesus sanoi, että missä ikinä evankeliumia saarnataan, siellä tämäkin on mainittava hänen muistoksensa. Tämän naisen usko pelasti hänet. Mitä meillä on opittavaa hänestä?

"Rakkaudessa" - Asenne on tärkein

Monesti olen saattanut hermostua itseeni tehdessäni asioita väärällä motiivilla. Joudun menemään Jumalan eteen ja pyytämään, että Hän opettaisi minua vaeltamaan oikein. Kaikkea en osaa tehdä oikein, mutta sydämenasenteeni pitää olla vilpitön Jumalan silmissä varsinkin silloin, kun toisia ihmisiä kohtaan, että osaisisin rakkaudessa tuoda asiat esille.

Jeesus teki paljon asioita, jotka näyttivät olevan ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa. Fariseukset syyllistivät Häntä kaiken aikaa, mutta Jeesus opetti, että asenne on tärkein. Aivan kuten Hän sanoi köyhästä leskestä, joka laittoi uhrilippaaseen pienimmän summan rahaa, että tämä antoi eniten, sillä hän antoi kaikkensa pois, kun taas muut antoivat liiastaan (Luuk. 21: 1 - 4.) Vilpitön asenne on Jumalan silmissä tärkein.

1 Kor. 13: 1 - 3

"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. 
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi."

Totuus homoseksuaalisuudesta ja sen aiheuttajista

Aion ottaa esille erittäin aran aiheen joka on koskettanut ja koskettaa myös tänäkin päivänä monien rikkinäisten ihmisten elämää. Se on koskettanut jopa omaanikin, nyt uskallan sen myöntää. Haluan ottaa aiheen puheeksi voidakseni auttaa heitä, jotka kamppailevat samankaltaisten ongelmien kanssa, jonka kanssa olen itse kamppaillut. Kyseessä on asia, joka monille tuottaa suunnattomasti epävarmuutta, surua, häpeää, epätoivoa, pelkoa ja tuskaa. Olen itse joutunut valitettavasti kokemaan ja näkemään omin silmin sen elämässäni, ja koska olen saanut löytää siitä ulospääsyn, niin rohkenen viimein kirjoittaa voidakseni auttaa toisia ihmisiä vapautumaan ja eheytymään.

Nykyään halutaan suvaita kaikki. Sanotaan, että ei ole olemassa yhtä totuutta ja ajatellaan, että ihmisillä on oikeus elää miten huvittaa. Kuitenkin ne, jotka tätä näkemystä puoltavat sanovat usein myös, ettei kellään ole oikeutta satuttaa ketään. Nämä kaksi uskomusta ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Jos kerran ei olisi olemassa vain yhtä totuutta, niin miten voidaan silloin sanoa, että olisi väärin aiheuttaa esimerkiksi vahinkoa kenellekään? Jos yhtä totuutta ei ole kerran olemassa, niin mihin voidaan perustaa se, että jokin asia on väärin, jos kerran kaikilla on oikeus viettää elämäänsä miten huvittaa? Nostetaan esille totuuden rippeitä, mutta kuitenkin sanotaan, että totuutta ei ole olemassa. Onneksi voin kuitenkin tänä päivänä sanoa, että kyllä, on olemassa totuus, yksi ainoa totuus, johon kaikki perustuu!

Jos uskot, ettei kenelläkään ole oikeutta ketään satuttaa eikä vahingoittaa, niin siinä teet oikein. Mutta mihin perustat uskomuksesi? Jos uskot, ettei ole olemassa yhtä ainoaa totuutta, niin mistä voit silloin tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin?

Useimmilta ihmisiltä nykyään onkin hukassa käsitys siitä, mikä todella on oikein ja mikä on väärin. Ei ole väliä sillä, mitä sanot tai teet, antaa palaa vaan. Ei ole väliä sillä, mitä esimerkkiä näytät muille omilla teoillasi ja sanoillasi, koska se ei muka muille kuulu. Onko tosiaankin näin? Jos sillä ei ole merkitystä, niin mistä johtuu, että yhä nuoremmat hakevat lohtua esimerkiksi päihteistä? Nykyään ei ole  myöskään kovin vaikeaa löytää lähiostarilta 10 -vuotiasta lasta vaikkapa tupakka suussa.

Minä uskon, että sillä on merkitystä, millaista esimerkkiä näytämme sanoillamme ja teoillamme. Et voi osoittaa hyväksyntää sellaiselle asialle, joka ei ole hyväksyttävää, ilman, että satutat sillä jotakuta toista. Vaikka jokin asia, joka on väärin, olisikin mielestäsi oikein, se ei silti tarkoita, etteikö totuutta olisi olemassa, joka osoittaa väärän todella vääräksi. Kun olemme ylpeitä, itsekkäitä ja sokeita, niin kirpaisee kuulla, että toimimme jossain väärin. Saatamme ajatella, että "kuka tuo on sanomaan, että toimin väärin? Onhan minulla oikeus tehdä, miten haluan ja olla sellainen kuin olen". Totuus usein kolahtaakin, mutta se on ainoa asia, mikä voi saada meidät vapaaksi.

 

Mikä on totuus?

Mikä sitten on se totuus, josta puhun? Sanon siitä vielä muutaman asian, ennen kuin pääsen varsinaiseen aiheeseen. Minä uskon, että totuus perustuu rakkauteen. Rakkaus ei ole vain tunteita, vaikka siihen yleensä tunteet kuuluvatkin mukaan. Mutta rakkaus on epäitsekästä. Uskon, että ennenkaikkea se on asenne ja valinta. Jos päätän rakastaa jotakin ihmistä, niin päätän tehdä tälle ja ajatella hänestä hyvää riippumatta siitä, miltä minusta tuntui. En väitä, että se olisi aina helppoa ja että onnistuisin siinä täydellisesti, mutta siitä huolimatta voin ottaa sen asenteen, että yritän. En nyt puhu mistään ihastumisesta tai rakastumisesta, vaan rakastamisesta pyyteettömästi ja ehdoitta. Tahdon osoittaa ihmisille rakkautta henkilöön katsomatta, vaikka se ei aina kovin helppoa olisikaan.

Minä olen kristitty tyttö. Uskon erittäin voimakkaasti niihin kahteen tärkeimpään käskyyn, jotka Jumala on Sanassaan sanonut ja tahdon niitä parhaani mukaan noudattaa, vaikka en olekkaan täydellinen enkä parempi kuin muut.

Matt. 22: 37 - 39

"Niin Jeesus sanoi hänelle: 'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.'
Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. 
Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi."

 

Rakkauden kaipuu ja sen vääristyminen

Uskon, ettei sellainen ihminen, joka ei ole kokenut elämässään, että häntä olisi rakastettu tai arvostettu, kykene osoittamaan sitä toisille. Jonkun pitää rakastaa ensin, että tämä ihminen voi oppia tuntemaan, mitä on, kun joku todella rakastaa, että hän voi osoittaa aitoa rakkautta toisille. Kun ihminen ei ole saanut kokea aitoa rakkautta elämässään, niin hänen käsityksensä siitä vääristyy ja siksi hän alkaakin etsimään rakkautta väärästä suunnasta, vääristä asioista jotka vain rikkovat häntä lisää.

On kahdenlaista rakkautta. On olemassa aitoa, pyyteetöntä sekä epäitsekästä rakkautta (agape), kuin myös itsekästä, omahyväistä ja välinpitämätöntä rakkautta, jota itse en kutsu rakkaudeksi. Jälkimmäinen johtaa juuri siihen ajatukseen, että on oikeus elää miten huvittaa. Valitettavasti tällaisella ajattelumallilla ihminen aiheuttaa tuskaa niin itselleen sekä ympärillään oleville ihmisille. Sinä voit kyllä päättää tehdä aina miten huvittaa, mutta sillä on seurauksensa. Voit etsiä rakkautta ja onnea esimerkiksi rahasta, seksistä, huumeista, alkoholista, uhkapeleistä, harrastuksista, seurustelusuhteita, ulkonäöstä, tai kehittää vaikkapa oman uskonnon, mutta mikään näistä ei voi tuoda todellista rauhaa tai tyytyväisyyttä elämääsi, vaikka kuinka hokisit itsellesi olevasi onnellinen.

Melkein kaikesta koitetaan tehdä normaalia ja koitetaan se myös saada näyttämään siltä, vaikka se ei sitä olisi. Tästä pääsen juurikin aiheeseen. Homous, lesbous ja bi -seksuaalisuus on yleistymässä kovaa vauhtia varsinkin maassamme, jossa koitetaan sukupuolineutraalia avioliittolakia kovasti ajaettua läpi. Väitetään, että näiden asioiden ylieistymiseen syynä on se, että homoseksuaaleja on vain aina ollut, mutta nykyään he uskaltavat tulla vapaasti esille, vaikka totuus on aivan toinen. Homoseksuaalisuuteen taipuvaisia ihmisiä ja sen harjoittajia on toki ollut ennenkin, mutta syynä sen lisääntymiseen ei suinkaan ole se, että "heitä nyt vain on aina ollut", vaan juurikin se, että nykyään annetaan yleisesti osoittaa, että se on hyväksyttävää ja normaalia.  Väitetään, että ihminen syntyy sellaiseksi, eli uskotellaan, ettei hän voisi koskaan muuttua ja vapautua. Tämän kierompaa tapaa en tiedä voida antaa ihmisen sitoa itseään kiinni valheeseen, kuin se, että uskotellaan, että on syntynyt tekemään jotain sellaista, mikä ei ole hyväksyttävää ja on täysin luonnotonta. Laitan tähän myös aikaisemman mielipidekirjoitukseni koskien sukupuolineutraalia avioliittolakia:

"En kannata avioliittolain muutosta. Turha vedota siihen, että homoparit tahtovat samat oikeudet kuin heteroillakin, sillä heillä ei ole yhtään sen vähempää oikeuksia, kuin heteroillakaan. He saavat mennä naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa, kuten heterotkin, vaikka eivät sitä haluaisikaan. Mutta, koska tämä vaikuttaa väistämättä myös adoptiolakiin, niin on kyse todella vakavasta asiasta. Kyse on paljon isommasta kuin siitä, että lapsi joutuisi ihmettelemään miksi on kaksi isää tai äitiä. Lapselle tervein ja turvallisin kasvuympäristö on perhe, jossa on sekä isä ja äiti, molemmat roolimallit kummastakin sukupuolesta kasvattajanaan. Ja vaikka molemmat vanhemmat ovat lapselle tärkeitä, niin parempi kuitenkin vaikka yksinhuoltajuus kuin mikään homopari lasten kasvattajana. Se vaikuttaa väistämättäkin lapsen ajattelumaailmaan. Vaikka lapsi saattaisikin hyväksyä asian, niin se voi aiheuttaa myös suunnattomasti häpeää, jopa katkeruutta siitä, ettei ole saanut isää tai äitiä, ja se voi vaikuttaa lapseen vielä ihan aikuisiälläkin. Vaikeuksia tulee varsinkin silloin, jos lapsi ei itse myöhemmällä iällä hyväksy sitä, että "omat" vanhemmat ovat keskenään samaa sukupuolta. Puhumattakaan siitä, että on ties mitä sairaita pedofiileja (en tarkoita, että kaikki homot olisivat, tai että olisivat välttämättä edes homoja), jotka varmasti käyttäisivät tilaisuutta hyväkseen voidaksensa hyväksikäyttää lapsia tämän lain varjolla. Tällaista tulee ihan varmasti tapahtumaan. Lisäksi, nämä ihmiset, jotka eivät hyväksy homo "avioliittoja" tulevat väistämättäkin saamaan niskaansa halveksuntaa sen vuoksi, etteivät sitä hyväksy. Tämäkö sitten olisi tasa-arvoa? Sanan -taikka uskonnonvapaus tehtäisiin aika tyhjäksi tuon jälkeen. Kyllähän sitä monissa maissa, joissa tämä uusi laki on mennyt läpi, on erotettu ihmisiä työpaikoista, kielletty heitä adoptoimasta lapsia yms. ainoastaan sen vuoksi, etteivät he tätä asiaa hyväksy. Tämä kaikki vaikuttaa kovasti yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen, eikä se ole liioittelua sanoa niin, vaan väistämätön tosiasia.

Vaikka kirjoitankin näin, en ole homofobikko, huolimatta siitä, että en homoutta hyväksy. Minulla on homoseksuaaleja ihmisiä ystävinä, ja voin välittää heistä siitä huolimatta, että homoutta hyväksyisin. En usko, että homous on luonnollista, saatikka synnynnäistä. Asiaa on vahvistanut minulle myös se, että minulla on itsellänikin ollut homoseksuaalisia tunteita, joista olen vapautunut, vaikka niistä on ollut vaikea päästä eroon. Mielipiteitä on monenlaisia, mutta mikään tutkimus ei ole vielä toistaiseksi pystynyt millään todistamaan, että homous olisi synnynnäinen ominaisuus, se on ihan puhtaasti uskon varassa oleva asia. Asiaan takertumatta sen enempää, uskon että avioliitto on naisen ja miehen välinen asia ja kaunis lahja, jonka Jumala on heille tarkoittanut, mutta siltikään en ole tekstissäni vedonnut uskontoon, eniten minua surettavat juurikin nämä pienet lapset, jotka eivät vielä voi sanoa sanaansa asiaan, jotka tarvitsisivat sekä isän että äidin, joiden tulevaisuus voi mennä pilalle ja samalla siinä yhteiskuntakin sekä Suomen tulevaisuus kärsisi paljon. 

Vai mitä mieltä itse olette, meinaatteko hyppiä homojen pillin mukaan, vaiko ajatella pieniä lapsia ja heidän tulevaisuuttaan, sekä koko Suomen yhteiskuntaa? Minä kannatan jälkimmäistä."

 

Mistä homoseksuaalisuus johtuu?

Minä en väitä, että homoseksuaaliset tunteet olisivat välttämättä aina oma valinta, mutta se on oma valinta, mihin päättää uskoa, onko se hyväksyttävää, vaiko ei, meneekö tunteidensa mukana, vai taisteleeko niitä vastaan. Jos esimerkiksi joku tuntee tulleensa loukatuksi jostakin, hän ei välttämättä voi loukkaantumisen tunteelle mitään, mutta hän voi valita, päättääkö katkeroitua vaiko antaa anteeksi. Kun ihminen suostuu hyväksymään etteivät hänen kaikki tunteensa kuten vaikka homoseksuaalisuus ole oikein eikä hyväksyttävää, niin silloin hänellä on mahdollisuus eheytymiseen ja vapautumiseen, vaikka se olisikin pitkä ja kivulias prosessi. Jos ihminen ei tahdo ottaa vastaan vapautumista, eikä suostu siihen uskomaan, niin silloin hän ei ikävä kyllä voikaan vapautua.

Usein kristittyhen piireissä ajatellaan, että homoseksuaalisuuden aiheuttaa automaattisesti se, että ihminen on saanut huonoa kohtelua vastakkaiselta sukupuolelta. Se voi olla yksi vaikuttajista ja yleinen syy, mutta vaikuttajia on myös useampia. Eräs uskovainen tyttö Sini kirjoittaa blogissaan siitä, että kun ihminen ei ole saanut kokea tarpeeksi rakkautta ja hyväksyntää omalta sukupuoleltaan, niin hän voi alkaa hakemaan ja etsimän sitä silloin seksuaalista kautta. Minä itse uskon siihen samaan. Jos vanhemmat ovat vaikkapa eronneet lapsen ollessa vielä pieni, ja tämä on jäänyt vaille isän -tai äidinrakkautta, niin se voi jättää haavan, joka voi johtaa homoseksuaalisuuteen. Linkitän Sinin blogin tähän:

http://sinisterministerr.blogspot.fi/2013/01/kanta-homoseksuaalisuuteen.html




Tutkimuksia homoseksuaalien hyväksikäytöstä

 Tutkimukset myös osoittavat, että suurta osaa homoseksuaaleista on käytetty seksuaalisesti hyväksi heidän lapsuudessaan:

"Todisteet osoittavat, että suuri osa homoseksuaaleista ja pedofiileistä ovat joutuneet lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Eräs huomattava löydös tutkimuksessa oli, että 46 prosenttia homomiehistä ja 22 prosenttia lesboista raportoivat kokeneensa itse seksuaalisen hyväksikäytön lapsena saman sukupuolen seksirikoksen uhrina. Kontrastina on että vain 7 prosenttia heteromiehistä ja yksi prosentti heteronaisista raportoi tulleensa hyväksikäytetyksi lapsena saman sukupuolen toimesta. (Marie, E. Tomeo et al., "Comparative Data of Childhood and Adolescence Molestation in Heterosexual and Homosexual Persons," Archives of Sexual Behavior 30 2001)"


Lähde: http://www.kotipetripaavola.com/homoseksuaalisuudensynty.html#3

   

Ihmisiä, jotka ovat vapautuneet homoseksuaalisuudesta

Amadeus Oilinki oli lapsesta asti ollut homoseksuaali, mutta myöhemmin tultuaan uskoon, hän pääsi eheytymään ja vapautumaan. Myöskin Anni oli kamppaillut näiden asioiden kanssa, mutta vapautui tullessaan uskoon:

Amadeus Oilinki - Eheydyin homosta heteroksi:

http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/usko_teki_homosta_heteron

Älä alistu! - Annin tarina:

https://www.youtube.com/watch?v=JfPjTvTx5-U

 

Onko homoseksuaalisuus synnynnäistä?

Tutkimukset osoittavat, että homoseksuaalisuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, kuten esim identtisten kaksosten avulla tehdyt tutkimukset, vaikka niin väitetään, että homoseksuaalisuus olisi synnynnäistä. Tämä väite on kuitenkin väärä, eikä pidä paikkaansa. 

Linkki kaksosilla tehtyihin tutkimuksiin: http://www.kotipetripaavola.com/homoseksuaalisuudensynty.html#1b

Tutkin myöskin aikaisemmin autismin eri muotoja ja aspergerin oireyhtymää ja kiinnitin huomiota mielenkiintoiseen asiaan. Useimmiten juuri näillä ihmisillä, joille oli diagnosoitu asperger tai joku muu autismin muoto, esimerkiksi kannerin autismi, on ollut taipumusta juurikin homouteen, lesbouteen tai -biseksuaalisuuteen. Sen väitettiin johtuvan heidän poikkeavasta hormonitoiminnastaan. Itse en usko ollenkaan mihinkään hormoneihin, jotka aiheuttaisivat homoseksuaalisuuden. Kiinnitin huomiota myös siihen seikkaan, että yleensä nämä ihmiset, joille on diagnosoitu asperger tai jokin muu autismin muoto, ovat yleensä joutuneet kokemaan kiusaamista, koska ovat olleet toisia ujompia, eivätkä ole välttämättä osanneet puolustautua. Voisikohan nämä kaksi seikkaa yhdistää toisiinsa? Itse uskon siihen erittäin vahvasti.

Uskovat usein luulevat, ettei homoseksuaalisuuteen liity mitään henkivaltoja, ainoastaan ihmisen oma rikkinäisyys. Minä uskon, että kun ihminen on rikkinäinen, niin sieluvihollinen iskee ihmisen haavoihin ja alkaa toimimaan niiden kautta voiden saada näin rikkinäisen ja haavoitetun ihmisen kiinni valheeseen. Kyseessä on siis henkivalta. On myös olemassa tapauksia, jossa ihminen on saanut lapsuudestaan alkaen elää turvallisessa ympäristössä, turvanaan rakastavat ja huolehtivat vanhemmat, eikä ole edes välttämättä tullut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi tai muuta vastaavaa, mutta tämä on silti pienestä pitäen (ei syntymästään) asti ollut homoseksuaali. Kuinka ihmeessä näin voi käydä, ellei kyseessä ole voimakas henkivalta, joka aiheuttaa homoseksuaalisuuden? Osoittaahan Jumalan Sana selkeästi, ettei homoseksuaalisuus ole synnynnäinen ominaisuus.

Room. 1: 18 - 32

"Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.
He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,
vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;
jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät. "


Eikö tuossa mainita selkeästi luonnollisen vaihtamisesta luonnottomaan? Jos joku vielä tämän jälkeen väittää homouden olevan synnynnäistä ja samalla kutsuu itseään kristityksi, niin epäilen hyvin vahvasti, ettäkö hän olisi tosissaan Jeesuksen kanssa.

 

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutukset Massachusettsissa

Linkitän tähän myös järkyttävän videon siitä, millaisia vaikutuksia sukupuolineutraalilla avioliittolailla on ollut Massachusettsin osavaltiossa:

https://www.youtube.com/watch?v=bSXFb6ULsCg#t=248

Homoseksuaalisuus eläinten keskuudessa

Jotkut ihmiset väittävät, että koska eläintenkin keskuudessa esiintyy homoseksuaalisuutta, niin sen täytyy olla normaalia. Tämä ei kuitenkaan todista mitään siitä, että homoseksuaalisuus olisi normaalia, vaan ainoastaan sen, että sama turmelus, joka vaikuttaa syntiinlankeamuksen tähden ihmisten keskuudessa, vaikuttaa myöskin eläimiin.

 

Onko homogeeniä olemassa?

http://www.kotipetripaavola.com/geenitutkimuksen_harhaaskelia1.html

 

Raamatunkohtia, jotka kieltävät homoseksuaalisuuden

3 Moos. 18: 22

"Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus."

3 Moos. 20: 13

"Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset."

1 Kor. 6: 9 - 10 

"Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset (homoseksuaalit),
eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat, eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa."

Jos Raamatussa kerrotaan, että on väärin harjoittaa homoseksuaalisuutta, niin silloin tuskin myöskään homoseksuaaliset tunteet ovat hyväksyttäviä Jumalan silmissä. Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen kuudennessa luvussa jakeessa yksitoista sanotaan myös, että osa Korinton seurakuntalaisista olivat olleet homoseksuaaleja, mutta olivat uskoontulon myötä vapautuneet sekä hyljänneet homoseksuaalisuuden.

1 Kor. 6: 11

"Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta nyt te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä."


Jotkut sanovat, että homous on normaalia, sillä Jumala on luonut homoseksuaalisuuden. Jumala ei kuitenkaan ole luonut homoseksuaalisuutta, vaan se on syntiä ja tuli maailmaan syntiinlankeemuksen seurauksena. Jumala tarkoitti naisen miestä varten, sekä miehen naista varten, kuten luomiskertomuksessa kerrotaan:

1 Moos. 1: 27

"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi;
mieheksi ja naiseksi hän loi heidät."

 

Omat kamppailuni ja eheytyminen

Muistan kun itse olin kamppaillut kyseisten asioiden kanssa. Nämä eivät olleet minulle tuttuja lapsuudesta, vaan alkoivat vasta myöhemmin, vaikka haavoja olikin ollut jo lapsuudesta asti. Ennen kuin itse sain kokea, miten vaikeita ja kipeitä asioita nämä ovat päästä yli, niin suhtauduin homoseksuaaleihin tuomitsevasti, vaikka en itse sitä ymmärtänyt. Uskon, että Jumala salli niin käydä, että näkisin itse, mistä on kysymys. Minä en edelleenkään hyväksy homoseksuaalisuutta, mutta näen silti ne ihmiset, jotka siihen ovat taipuvaisia, arvokkaina ihmisinä, jotka tarvitsevat eheytymistä, vapautumista ja parantumista. He tarvitsevat rakkautta ja hyväksyntää.

Ajattelin olevani jonkun sortin superhetero, jolle ei voisi koskaan käydä mitään senkaltaista. Valitettavasti kuten Raamattukin sanoo, niin ylpeys kävi lankeemuksen edellä. Olin tullut haavoitetuksi monien ihmissuhteiden kautta, ja kun näitä asioita tuli elämäähi, niin en heti edes huomannut sitä, ennenkuin Jumala näytti, että minulla on vääränlaista ihailua samaa sukupuolta kohtaan. Se oli minulle shokki ja tunsin itseni todella huonoksi uskovaksi ja pahaksi ihmiseksi. Luotin Jumalaan kuitenkin asiassa, vein ne tunteet Hänelle ja ymmärsin sen, ettei minulla ole minkäänlaista oikeutta niihin, eikä todellakaan mitään halua mennä niiden tunteiden mukana, vaikka aika ajoin ne kovin voimakkaita olivatkin. Minä tunsin ja tiesin, että se ei ollut normaalia, ei luonnollista, eikä Jumala ollut luonut minua sellaiseksi. Muistan kuinka suuri tunnelukko sisälläni oli ja mietin, että voinkohan koskaan vapautua siitä täysin, epäusko ja epätoivo hiipivät usein mieleeni, vaikka Jumala olikin koko ajan siinä kanssani. En pystynyt yli vuoteen päästämään ketään naispuolista ihmistä tunnetasolla lähelleni, enkä kiintymään ja kokemaan sellaista rakkautta, kuten jolla vaikkapa sisko rakastaa siskoaan. Kaipasin naisen läheisyyttä ja sitä, ettei siinä tule mitään vääränlaista ihailua. Minulla oli kyllä rakastavia ja läheisiä sekä hyviä uskovia naispuolisia ystäviä, joiden kanssa saatoin olla paljonkin tekemisissä, ja joiden ystävyyttä arvostin, ja keitä rakastin ja keistä välitin, mutta silti en pystynyt enkä kyennyt päästämään heitä lähelleni, vaikka kuinka halusin ja yritin, ja voin sanoa, että se oli minulle äärettömän yksinäistä aikaa. Miespuolisia ystäviä minulla oli aina joskus joitakin, mutta heitäkään ei ollut paljoa eikä aina ollenkaan, jotka olisin osannut lähelleni päästää, eikä homma muutenkaan voinut toimia aivan samalla tavalla. Silloin kun tuntui, että vierelläni ei ole ketään muuta, niin minulla oli Jeesus, joka hyväksyi minut kaikesta epätäydellisyydestäni huolimatta. Pahinta oli se, kun luulin hetken, että Jumala hylkää ja jättää minut näiden asioiden vuoksi, kunnes tajusin, että Hän näkee minun asenteeni näissä asioissa, että taistelen vastaan, enkä hyväksy niitä ja mene tunteideni mukana, ja ymmärsin, ettei Hän ole minua jättämässä eikä lähtemässä viereltäni. Hänen armonsa merkitys tuli itselleni yhä suuremmaksi. Ilman Jumalaa en olisi tässä nyt, enkä jaksanut, en muitakaan koettelemuksia elämässäni. Hän oli lähelläni, rakasti ja antoi voimaa kaikkeen, eikä sallinut yhtään mitään yli omien voimieni.

Vasta kun ymmärsin, mistä koko homma oli alunperin kunnolla alkanut, saatoin vapautua. Tuntui, että olin menettänyt elämästäni minulle rakkaimman naispuolisen ystäväni, jota ikävöin ja kaipasin todella paljon takaisin elämääni, mutta minun piti hyväksyä, ettei ystävyytemme tule enää koskaan olemaan niin läheinen kuin ennen ja päästää irti. Silloin Jumala alkoi minua vapauttamaan kunnolla.

1 Kor. 10: 13

"Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää."

 

Homoseksuaalinen ihminen on arvokas ja voi vapautua!

Sinä, joka yhä kamppailet näiden asioiden kanssa, olit sitten uskossa tai et, tahdon sanoa, ettei sinun tarvitse kantaa häpeää tai syyllisyyttä. Sinä et ole yksin, eikä se ole sinun vikasi, oli syyt mitkä hyvänsä. Olet todella tärkeä ja arvokas, sinusta on maksettu kallis hinta. Jumala on todellinen, Hän rakastaa sinua ja välittää sinusta, tahtoo vapauttaa, eheyttää ja parantaa sinut ehjäksi. Minä myös rakastan ja välitän sinusta ja halusin kertoa totuuden. Sinun ei tarvitse uskoa siihen valheeseen, ettet voisi muuttua, sillä Jumalalle ei ole mahdottomia tapauksia. Jos et ole vielä uskossa Jeesukseen, niin minä tahdon sanoa, että Hänellä on todella hyvä tahto ja rauhan ajatukset sinua kohtaan. Hän voi auttaa kaikessa. Jos haluat ottaa Hänet vastaan elämäsi Herraksi, niin voit itse omin sanoin rukoilla Häntä antamaan syntisi anteksi, puhdistamaan sydämesi ja muuttamaan elämäsi. Haluan sanoa, että se on päätös, jota et tule koskaan katumaan!


Joh. 3: 16

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

Elävää vettä

Minä rakastan Raamatun kertomusta siitä, kuinka Jeesus kohtasi samarialaisen naisen. Yleinen kulttuuri oli, etteivät juutalaiset keskustelleet samarialaisten kanssa. Kuitenkin Jeesus meni hänen luoksensa. Jeesus kysyi häneltä, olisiko voinut tarjota samarialaiselle naiselle elävää vettä, jolloin nainen ihmetteli, ettei Hänellä ollut edes ammennusastiaa, josta olisi voinut tämän elävän veden tarjota. Jeesus kertoi, että joka juo tätä vettä, se ei koskaan janoa, jolloin nainen anoi saada sitä Jeesukselta, ettei hänen tarvitsi käydä enää ammentamassa vettä kaivosta.

Silloin Jeesus kertoi jotain hyvin erikoista naisen elämästä, jota Hän ennestään ei olisi voinut tietää, ellei olisi ollut profeetta. Hän antoi naiselle sanoja, jotka loivat häneen uskoa. Nainen oli hyvin hämmästyksissään ja ymmärsi, että Jeesus oli messias, joka oli maailmaan tuleva ja meni kertomaan siitä muillekkin. Kun Jeesuksen opetuslapset olivat tulleet paikalle, niin he ihmettelivät, miksi Jeesus puhui samarialaiselle, joka oli vielä nainen. Näin Jeesus osoitti, että pelastus kuuluu kaikille. Hän ei katsonut henkilöön, vaan rakasti tätä naista ja antoi hänelle lahjaksi uskon.

Joh. 7: 38

"Joka uskoo minuun, niin hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."


Tämä kertomus Raamatusta on ollut minulle hyvin opettavainen. Muistan sen kerran, kun olin rukouspalvelussa ja nuorisopastori sai sanan, että hän näkee kaksi eri vesilähdettä. Ensin hän kertoi ikäänkuin lammesta, joka on täynnä kaikenlaista saastaa ja roskaa ja josta useimmat ihmiset käyvät ammentamassa janoonsa. Tämän lammen vieressä oli puhdas, hyvin kirkas ja syvä vesilähde, josta vesi ei näyttänyt koskaan loppuvan, mutta ihmiset eivät nähneet näiden eroa, koska tiellä oli niin paljon kaikenlaista pensaikkoa ja oksia, jotka estivät heitä näkemästä tämän toisen lähteen puhtautta. Minun tehtäväni oli raivata oksia tieltä, että nämä ihmiset olisivat pystyneet näkemään, kuinka paljon parempaa siellä toisella puolella on.

Kysymys kuului, että mistä minä käyn ammentamassa tätä vettä? Kuinka minä pystyisin näyttämään muille, kuinka paljon parempaa on tuon lähteen vesi, joka on kirkas ja syvä, eikä näytä koskaan loppuvan?

Tämä oli minulle ongelma, että kuinka voin raivata oksia pois tieltä. Mitään muuta en olisi halunnut niin paljon, kuin kertoa ja näyttää ihmisille, että kuinka paljon parempaa toisella puolella on, mutta en vain tiennyt sitä, että miten. Jumala kuitenkin tiesi, se vaati murtumista.

Raamatusta olen lukenut, ettei Jeesus tullut tänne palveltavaksi, vaan tyhjensi itsensä, otti orjan muodon ja tuli meitä palvelemaan. Minun oli noudatettava Hänen esimerkkiään, vaikka se ei kovin helppoa ollut. Minun oli pyydettävä, että Hän opettaisi minua rakastamaan. Minun oli tavoiteltava ja etsittävä yhä enemmän Häntä itseään. Minun oli tavoiteltava rakkautta.

1 Kor. 14: 1

"Tavoitelkaa rakkautta..."

1 Piet. 4: 8

"...rakkaus peittää syntien paljouden."

1 Joh. 4: 8

"Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."


Vaikka asenteeni olikin, että tahdoin seurata ja palvella Jumalaa, niin aika ajoin olin silti itsekeskeinen ja keskeneräinen. Näiden asenteiden piti murtua pois. Se ei ollut helppoa, mutta halusin luottaa Jumalaan. Minun oli vastattava Hänen kutsuunsa sellaisissakin asioissa, jotka eivät olleet minulle kovinkaan mieluisia. Minun piti ammentaa vettä oikeasta lähteestä, voidakseni itse nähdä ja ymmärtää selkeämmin näiden kahden lähteen eron, voidakseni kertoa siitä toisille. Ei se ole minulle aina helppoa vieläkään, enkä ole täydellinen, mutta se on sen arvoista.

Tahdoin olla tuomitsematta. Tahdoin näyttää esimerkkiä muille elämälläni ja rakastaa ihmisiä ympärilläni, kuten Jeesus oli sanonut että tulee rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään. Tahdoin, että kaikki turha jää elämästäni pois. Pienetkin teot saattoivat olla sen kannalta suuria ja merkityksellisiä. Piti pyytää, että Jumala avaisi silmiä näkemään vahvemmin, että mikä on Hänen tahtonsa ja totuus asioissa. Halusin kiinnittää katseeni siihen, mikä on hyvää, puhdasta ja aitoa, että voisin muuttua.

Fil. 4: 8

"...kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa."

Matt. 12: 36

"Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomionpäivänä."


Jeesus varoitti meitä vakavasti. Hän ei sanonut, että jokaisesta rumasta tai jokaisesta kirosanasta pitää tehdä tili, vaan jokaisesta turhasta sanasta. On helppo puhua asioita, mitä ei tarkoita. On helppo naljailla ja viljellä huumoria. On helppo satuttaa sanoin ja aiheuttaa väärinkäsityksiä. Mutta kannattaako se, ja onko se sen arvoista?

Tietenkään en voi tulla ikinä täysin täydelliseksi tässä ajassa, teen edelleen virheitä, vaikka haluan pyrkiä täydellisyyteen. Jeesus sanoi, että olkaa täydelliset, kuten teidän taivaallinen Isänne myös täydellinen on. Tahdon kuunnella Hänen sanojaan. Rakastan Jeesusta, sillä Hän rakasti minua ensin. Millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä, että tahdon rakastaa, sillä Jumala on rakkaus. En voi rakastaa, jos etsin rakkautta väärästä suunnasta. En voi rakastaa, ellen tahdo kuunnella Jeesusta ja noudattaa Hänen esimerkkiään. Onneksi Jumala on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa. Vaikka mokailen, Hän pyyhkii virheet pois ja antaa minulle voimaa jaksaa eteenpäin. Hänen suunnitelmansa ja tahtonsa minun elämälleni ovat paljon parempia ja kauniimpia, kuin omani. Hänellä on hyvä tahto ja rauhan ajatukset meitä kaikkia kohtaan.

Jer. 29: 11

"Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra:
rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon."

"Tapahtukoon Sinun tahtosi" - Itsensä kieltäminen ja Jeesuksen seuraaminen

Mitä on seurata Jeesusta?


Matt. 16: 24

"Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua."


Jälleen saamme siihen tarkat ohjeet Hänen Sanastaan. Herra Jeesus puhui meille itsensä kieltämisestä.


Mitä on kieltää itsensä? Mitä se meille tarkoittaa? Minä uskon, että se on halua noudattaa Jumalan tahtoa kaikessa, tilanteesta riippumatta. Minulle se ei ole aina ainakaan ollut kovin helppoa. Minä tiedän, etteivät Jumalan suunnitelmat kohdallani ole välttämättä aina sitä, kuin mitä olisin itse toivonut, mutta suurin valhe, minkä olen joskus uskonut, on se, että menettäisin siinä jotakin, kun vastaan Jumalan kutsuun sellaisissakin asioissa, jotka eivät ole minulle niin kovin mieluisia. Vaikka olenkin pelännyt jotain menettäväni, niin olen kuitenkin saanut moninkertaisena ja runsaana takaisin sen, että olen vastannut yhteenkin pieneen askeleeseen oppiakseni tuntemaan Häntä paremmin. Mutta myös Raamatussa sanotaan, että kun sieluvihollinen valehtelee, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valheen isä ja totuutta hänessä ei ole eikä hän voi siinä pysyä.

Suurin pelko tästä menettämisestä on niillä, jotka yhä ovat uskosta osattomia, eivätkä seuraa Jeesusta. Monet uskovat kyllä Jumalan olevan olemassa, mutta silti he epäröivät lähteä seuraamaan Jeesusta. Heillä voi olla lukemattomia "syitä" siihen, miksi he eivät muka voisi tehdä sitä valintaa. Usein ajatellaan liikaa sitä, mitä muut ihmiset siitä ajattelevat, tai sitten ajatellaan, että uskovan elämä olisi jollain tavoin tylsää. Ihminen voi uskoa Jumalan olevan olemassa, mutta samalla hakea lohtua kaikesta muusta kuin Jumalasta. Hän voi olla lohtusyömäri, koukussa pornografiaan, alkoholi -ja/tai huumeriippuvainen, tai tehdä mistä tahansa muusta asiasta itselleen "oman kivan juttunsa", jolla olettaa tekevänsä itsensä onnelliseksi, mutta kuitenkaan nämä eivät voi tuoda todellista iloa ja rauhaa. Ajatellaan, että Jumala ei muka voisi osata auttaa mitenkään, vaikka on itse luonut ihmisen, sekä koko maailman Sanallaan ja viimeinen oljenkorsi, johon tartutaan, on Jeesus. Erikoista, eikö?

Missään nimessä en tahdo tällaisia ihmisiä syyllistää, mutta haluan sanoa, että tiedän mistä puhun. Vaikka minulla itselläni ei ole ollut ongelmia kaikkien yllämainitsevieni asioiden kanssa, niin kuitenkin olen ollut samanlainen. Minä uskoin koko ikäni Jumalan olevan olemassa. Kuitenkaan en Häntä tuntenut, minulla ei ollut mitään kokemusta Hänen todellisuudestaan, eikä myöskään henkilökohtaista suhdetta Häneen. En ymmärtänyt Jumalan todellisia tunteita minua kohtaan, vaan luulin, että Hän vihaa minua. Luulin, että olen Hänelle vääränlainen. En ymmärtänyt Hänen Sanaansa, enkä sitä, miten Hän minut näki. Hän oli aina rakastanut minua. Minä olisin voinut katkeroitua ja ruveta syyttämään Häntä ongelmistani, mutta en tehnyt niin. Katkera kyllä olinkin, mutta en koskaan ajatellut, että kaikki olisi ollut Jumalan syytä, ja ihmettelen sitä kyllä vielä itsekin.

Aina jos mieleeni hiipi hetkeksikin epäilys siitä, että entä jos Jumalaa ei olekaan, niin se ahdisti minua, teki minut hyvin levottomaksi ja surulliseksi, se pelotti minua enemmän kuin ajatus siitä, että olen joutumassa helvettiin. Vaikka luulinkin, että Jumala vihaa minua, niin sisimmässäni kuitenkin kovasti toivoin ja halusin Hänen olevan olemassa. Myöhemmin, kun olin tullut uskoon, ymmärsin saaneeni siihenkin vastauksen Hänen Sanastaan.

Saarn. 3: 11

"Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä..."

Jes. 59: 1 - 2

"Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule.


Minä uskon, että Jumala on asettanut ihmisen sisimpään syvän kaipauksen löytää todellinen ilo ja rauha, joka ei voi täyttyä muutoin kuin Hänen yhteydestään. Rauhaa ja iloa koitetaan saavuttaa ja hakea monin eri tavoin, mutta sitä ei voi kuitenkaan saada omilla suorituksilla, eikä löytää yrittämällä. Se ei ole ansiota. Sen voi saada ainoastaan Jumalalta, sillä se on lahjaa ja armoa. Kun ihminen nöyrtyy tulemaan pieneksi Jumalan eteen, suostuu ymmärtämään, ettei tiedä eikä osaa paremmin, niin kuinka ei Jumala voisi silloin mielistyä häneen?

Minä tein paljon sellaisia asioita, joilla rikoin ja satutin itseäni. Minä käytin päihteitä, olin itsetuhoinen ja masentunut, saatoin olla väkivaltainen, minulla oli myös riippuvuuksia ja asioita, jotka ajoivat minua kauas Jumalasta. Olin lahjakas joissakin harrastuksissani, ja saatoin saada niistä paljon kehuja. Kuitenkaan nämä eivät voineet täyttää syvintä kaipausta sisimmässäni. Saatoin harrastaa monia eri asioita, kuitenkaan löytämättä rauhaa ja iloa, mitä tarvitsin. Joskus kulutin rahaani ja aikaani eri bändien perässä juoksemiseen. Melkein kaikki rahat menivät levyihin ja keikkoihin, sekä myös aloin pukeutumaan kyseisen musiikin mukaan. Ajattelin sen olevan se siistein juttu elämässäni, ja että siitä saan kaiken mitä tarvitsen. Minulla oli myös kavereita, jotka houkuttelivat minua juomaan ja muuta sellaista. Hetken aikaa tosissani uskottelin itselleni muka olevani ihan onnellinen ja parantuneeni masennuksestani, mutta totuus valkeni pian vasten kasvoja, kun puolivahingossa eräänä päivänä join kaverini luona enemmän alkoholia kuin piti ja yhtäkkiä kaikki ympärilläni pimeni. Havahduin hetkeksi ja sammuin taas uudestaan. Siitä hetken päästä havahduttuani jälleen en pystynyt muuta kuin itkemään lattialla ja hokemaan: "Miksi kukaan ei rakasta minua?"

Todellinen syy tyhjään ja pahaan oloon oli, että en ollut saanut kokea aitoa rakkautta, ja siksi tein melkein mitä tahansa etsiäkseni sitä, mutta täysin väärästä suunnasta. Entä miksi se kaikki päättyi, kun aloin viimein etsimään sitä Jumalasta? Koska Raamattu kertoo Jumalan olevan rakkaus.

1 Joh. 4: 8

"Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."


Minä vapauduin itsetuhoisesta masennuksestani. Vapauduin riippuvuuksistani, tyhjästä olostani, löysin todellisen kestävän ilon ja rauhan, sillä Jumala toi sen elämääni. Minä olin saanut kaiken anteeksi. Pian sain ymmärtää, että tässä oli se rakkaus, mitä olin aina elämääni kaivannut, enkä tarvinnut muuta.

Vaikka olenkin joutunut luopumaan paljosta, en kuitenkaan ole menettänyt mitään. Olen saanut kaiken moninkertaisesti takaisin, eikä minun ole tarvinnut katua sitä, että tulin uskoon. Monet vanhat kaverit jäivät taakse, mutta Jumala siunasi uusilla ystävillä. Jumala siunasi minua myös muilla elämäni osa-alueilla, sain oppia tekemään asioita tuomaan kunniaa Hänelle kaikista niistä suurista teoista, mitä Hän on tehnyt. En voisi enää epäillä Jumalan todellisuutta. Olen saanut niin paljon eri rukousvastauksia ja nähnyt sellaista johdatusta elämässäni, mikä ei millään voisi olla sattumaa. Vaikka en ole vielä saanut nähdä Jumalaa, olen kuitenkin nähnyt Hänen todellisuutensa, olen kokenut Hänen läsnäolonsa ja rakkautensa. Minulle on sattunut paljon sellaisia asioita, mitä en kykenisi käsittämään.

Miksi sitten Jumala oli sallinut minulle käydä niin ikäviä asioita elämässäni? Minä uskon, että Hän halusi näyttää voimansa minussa. Vaikkei Hän koskaan ollut vihannut minua, eikä halunnut minulle pahaa, niin Hän halusi tuoda armonsa todelliseksi elämääni. Olen ikävien tilanteiden kautta oppinut erittäin paljon, ennenkaikkea sen, kuinka todellinen Hänen rakkautensa on.

Room. 5: 20

"...Mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi."

Matt. 13: 45 - 46

"Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä, ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mikä hänellä oli, ja osti sen."


Monesti olen kysynyt myös itseltäni, miksi Jumala valitsi juuri minut, sillä olen tuntenut itseni niin pieneksi ja mitättömäksi, vaikka olenkin Hänen silmissään äärettömän kallis ja arvokas, kuten myös jokainen muu. Kuitenkaan Hänen valintansa ei ollut minusta itsestäni kiinni, vaan yksin ja ainoastaan Hänen armostaan.

1 Kor. 1: 28

"Ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,"


Tänä päivänä tahdon sanoa Jumalalle : "Tapahtukoon Sinun tahtosi, ei minun", vaikka se ei aina helppoa olisikaan. Olen kuitenkin nähnyt, että Hän tietää niin paljon minua itseäni paremmin. Luopuminen jostain asiasta voi pelottaa, mutta jos luovun jostain Hänen tähtensä, en ikinä voi siinä menettää mitään. Miksi tahtoisin jäädä omalle mukavuusalueelleni, kun voin saada Häneltä niin monin verroin enemmän, kuin kykenen ymmärtämään? Vaikka epäitsekkyys ja omista unelmistaan luopuminen sattuukin, se kuitenkin on sen arvoista.

Joh. 12: 24

"Totisesti, totisesti minä sanon teille: Jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää."

Mark. 10: 29 - 30

"Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista, ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää."

Matt. 16: 25

"Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen."


Entä sinä? Aiotko olla se, joka päättää sanoa "kyllä" Jumalan tahdolle, vai päätätkö valita elää elämääsi turvautuen asioihin, jotka eivät voi kestää?


Joh. 3: 16

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."